Sisällä juhlissa

Päiväkotimme 25-vuotis juhlissa sisällä sai eri aistein tutustua ruokaan. Osastolla missä 3-6 vuotiaat ovat hoidossa sai arvuutella eri ääniä...näkkileivän voitelu, veden juoksutus ym. Sai myös kokeilla miltä tuntuu kädessä näkkileipä, makarooni ym.näkemättä niitä. Eri tuoksuja sai haistella ja arvuutella purkeista.

Meidän osastollamme oli makupolkupeli, jossa noppaa heitettiin ja edettiin eläimellä nopan osoittaman luvun verran eteenpäin.

Sen ruoka-aineen kohdalla mihin noppa osoitti sai maistaa kuvassa olevaa syötävää.

Lapsen piti tietää mikä kuvassa oli ja maistella onko maku suolainen, karvas, makea tai joku muu. Maalissa jokainen sai xylitol-pastillin lopuksi. Peli oli suosittu:)

Erilaisia teemaan sopivia väritys ja tehtävä juttuja sai lapset myös tehdä.

Hilman tai Helminkin sai värittää. Moni lapsi väritti lampaan niin värikkääksi, että tuumasinkin, että olis kiva jos lampaanvillat olis oikeestikkin noin värikkäät niin niistä sais ilman värjäystä tehdä monenlaisia juttuja;)

Eskarissa oli maalattu kankaalle puu, johon sai jokainen....

painaa oman omenan. Mammelikin painoi omansa punaisella ;)

Puusta tuli näin upea ja se tullaan ripustamaan salin seinään.

Lopuksi vieraat saivat herkutella...dipata vihanneksia, napostella omenapiirakkaa ja

suussasulavaa puolukka-kinuski-keksinmuru-valkosuklaavaahtoa.

Siis kaikki aistit saivat kokea juhlissa jotakin mukavaa. Juhlat olivat mielestäni onnistuneet ja henkilökuntakin tuntui juhlapäivä piristävän ja yhdistävän:) Väkeä oli myös hyvin liikkeellä, mutta harmitti niiden lasten puolesta, joiden perheet eivät päässeet mukaan. Juhlien lopuksi istutettiin yhdessä päiväkodin puutarhaan omenapuu ja laulettiin: "Nukkuu, nukkuu, pikku lanttu nukuu, kellarin pimeässä nurkassa......."

Juhlissa ulkona

 Päiväkodin juhlassa ulkona oli lapsille ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Lapset pääsivät poniajelulle.

 Hilman ja Helmin kanssa matkustettiin hevoskuljetuskärryllä päiväkodin pihaan suosiosta nauttimaan.

 Hilmalle ja Helmille sai syöttää kuivaa leipää, omenaa ja heinää.......lapset tykkäsivät ja mammelin "tytöt" myös:)

 Pikkuinen Toini-kili oli myös tullut lapsia ilahduttamaan ja Toini vei mammelinkin sydämen:)

 Jospa joskus Kivimäessäkin olisi pari kiliä!

Kukon ja kananpojat myöskin olivat saapuneet paikalle. Pupu oli myös pihassa, mutta siitä en ehtinyt napsaista kuvia. Coyntry-tunnelmasta sai siis juhlissa nauttia myös ulkona. Ensi postauksessa kerron, mitä vieraat saivat sisällä touhuta.

Päiväkotimme 25-vuotis juhla :)

 Tänään siis juhlittiin työpaikkani 25-vuotis juhlaa. Oma osastonikin oli laitettu juhlakuntoon.

 Pienet olivat maalanneet teemaan sopivia koristeita......juureksia ja vihanneksia.

 Omenapuita.

 Juhlan teema Country...ruoka....Mistä ruoka tulee? Miltä se tuoksuu, tuntuu, maistuu?

 Koristelimme mm. omenoilla...

 Eskarissa oli esillä vanhoja ruokaa liittyviä esineitä ja eskareiden tekemiä syksyn lehtiä.

 Kuva ei tee oikeutta tälle upealle asetelmalle, joka oli tehty vanhoista keittiövälineistä.

 Salissa oli lopuksi tarjoilua.....

 Kaunis kukka-asetelma oli pöydässä.

 Sisääntulotkin oli koristeltu teeman mukaan.

Country huokui koko talossa.....MUTTA mitä muuta, juhlissa oli ja tehtiin? Se selviää huomisessa postauksessa;)

No jo on aikoihin eletty;)

 Vanhempi poika tekee työkseen tätä vessapaperia ja ihmeekseni vessassa huomasin, että tässä paperissahan on runoja...."No jo on aikoihin eletty": ajattelin minä ja aloin lukemaan:

" Vahingon voi pyyhkiä silmistään, tahallinen jättää jäljen sisimpään!"
"Rakkautta on se, että toinen tarjoaa sinappia makkaran päälle."
"Musta tuntuu, että haluatte olla mun kanssa, koska pidätte musta oikeesti, Wau."
" Mä tiesin heti, että se on se oikea. Sen vanha nahkarotsi tuoksui metsältä."

Ennen luettiin huussissa sanomalehtiä, nyt vessassa vessapaperia;)Niin se aika muuttuu ja me kai sen mukana.....

Tää muumimamma osti itselleen tälläisen pikkulaukun Tallinnasta viimeksi, mutta en muistanut teille esitellä....Tykkään tästä, tähän saa myös olkanauhan jos haluaa:)

Askartelua ja käsitöitä

 Kutsukortteja askartelen ja

 ryijy teen oman mallin mukaan. Halusin alakerran "saliin" perinteisen ryijyn ja piirsin siitä oman mallin.

Ryijy koko on 35X35. En uskaltanut ensimmäiseksi työksi tehdä isompaa, kun en tiennyt tykkäänkö tälläisestä hommasta, mutta kivalta tämä tuntuu. Näpsä-käsityökoulu on siitäkin niin mukava, että tulee kokeiltua kaikenlaisia tekniikoita, mihin kotona ei varmasti taito ja viitseliäisyys riittäisi.

Syksyn tunnelmia

Syksyn synkät syys-säät ovat saapuneet meillekkin päin. Takan lämpö ja kynttilänvalo ilahduttaa ja lämmittää mieltä ja kehoa. Tänään taas näpsäilin käsityökoulussa ja opettelin vähän jo tuftaamista. Ensi kerralla otan kameran mukaan, että voin näyttää teille "neulan" millä tuftaus tapahtuu. Pohjakankaan pinggotin jo puukehikkoon ja ensi kerraksi mietin vielä raanun mallia millaisen haluan. Sillä välin kun mammeli oli näpsässä vaari nosti perunoita ja kävi tyttären perheessä lämmittämässä taloa. Vaari on kyllä maan paras talkkari :)

Maksoin muuten pikkumatkan tänään, jonka teemme ensi kuussa Vaarin kanssa. Menemme "pakoon" vuosia, jotka tulevat lupaa kysymättä;) Kerronpa myöhemmin minne päin matkamme käy;)

Tähän luotan

 Ostin lauantaina tämän kyltin, jonka aion pehmosiivillä vielä vähän tuunata.....Kyltin sanomaan uskon ja luotan kaikesta myllerryksestä huolimatta....Kiitos, että saan uskoa:)

 Mammeli kun tuli tänään aamuvuorosta töistä ja "kaatui" sohvalle nokosille, hiipi "naapurinkulta" takaovesta mamman kainaloon:)

Ikean ostos roikkuu keittiön häkkyrästä ja odottaa oikeelle paikalleen pääsyä. Kunhan Vaari kerkee koukun laittamaan erkerin ikkunaan, mutta vaari on ahkeroinut perunamaalla...tähän asti hän on yksin kerännyt 1300kg ja tämä on ihan tosi juttu!

Eskarilainen kiekkoilee

 Saimme viedä tänään eskarilaista jääkiekkokouluun. Näin iloinen poika oli autossa, kun hallia kohti ajettiin.

 Vau, mikä vauhti jo uudella kiekkoilialla.

 Kiekkokoululaiset leikkivät välillä mustaa miestä. Mammeli oli mukana nyt mamman ominaisuudessa palaverissa pukukopissa, missä valittiin joukkuejohtaja ja kerrottiin kiekkokoulunasiosta. Omien poikien kanssa monet palaverit ja talkoot on käyty...Tytär muistuttikin, että MUISTA nyt että olet mamma, et äiti;) Tiedot menee mamman kautta kiekkopojan äidille...Äiti nimittäin vei samaan aikaan vanhempaa poikaansa näytelmäkerhoon.

Treenien jälkeen maistui jätskit jääkiekkoilijalle ja hänen kannustusjoukoilleen, Vaarille ja mammalle;)

Ajatuksia

 

 Joskus tämä blogimaailma vähän ärsyttää, kun kaikkia ei viitsi täällä repostella ja sitten jotkut saavat vääriä käsityksiä asioista ja alkavat neuvoa tietämäättä oikein asiasta mitään...MUTTA omapahan on syy, jos asioitaan täällä kertoilee, eikös niin? ;) No, mutta tästä meidän Alma-kullan muuttoasiasta vielä tämän kerran ja sitten en enää tästä täällä höpöttele.......

En todellakaan ole sellainen ihminen, joka ottaa eläimiä ja sitten hetken mielijohteesta antaa ne pois. Alma on ensimmäinen eläin elämässäni, jota olen harkinnut antaa uuteen kotiin, jossa sen tarpeille on enemmän aikaa. Alma sitäpaitsi ei ole sellainen koira, jota lapset voisivat talutella....Almalla on niin suuri vietti ja hajut tuntuvat sen nenään niin ihanilta ;) Alma kyllä tykkää lapsista kovasti, mutta on niin voimakas, että pienten lasten kanssa sitä ei voi vapaasti antaa leikkiä. Olen saanut neuvoja, että aikuisen tyttären pitäisi itse pärjätä......Hän todella pärjää upeasti olosuhteisiin nähden ja on erittäin ihana ja rakastava äiti. Minäkin olen äiti ja haluan auttaa silloin kun voin ja pystyn omia lapsiani ja lastenlapsiani...Heti siirryn takavasempaan, kun huomaan, että minua ei tarvita, olen nääs niin mukavuudenhaluinen ;)  Kaikki lapsemme ovat itsenäisiä ja omillaan toimeentulevia. Kuka äiti ei silloin auta, kun lapsi todella tarvitsee? Minä ehdin kyllä "omaa elämääni" elää taas, kun asiat alkavat tasaantumaan. Sitäpaitsi kyllä minäkin tästä paljon saan, kun tänä aamunakin keskimmäinen lastenlapsi kävi mammaa puristamassa oikein kovasti ja sanoi, että rakastaa :)

Minulla on myös onni vielä "omistaa" oma äiti, joka on nyt sairastunut vakavasti.....Häntäkin haluan käydä katsomassa ja voi olla, että tässä lähiaikoina hänkin tarvitsee minua ihan konkreettisesti enemmän......hoidot kun ovat aika rankkoja.....

Siis, jos Alman pois annamme tapahtuu se vakaasti harkiten ja uuteen kotiin ja sen omistajiin tarkkaan tutustuen....tähän asiaan en enää palaa postauksissani. Kiitos teille ihanaisille myötätunnostanne!

Hyvää viikonloppua!

 Tää, kun on nyt NIIN tätä....siis sadetta ja syksyä......Ei auta muuta kuin.....

lököillä perjantain kunniaksi:) Mukavaa viikonloppua kaikille teille ihanille lukioille!.....Mulla kaikki hyvin, mutta toivoisin, että myös kaikilla läheisillä olis.

Eläinystävämme ovat täällä taas :)

Meidän Ninni mummu nukkuu suurimman osan vuorokaudesta......Väsynyt jo yli 14 vuotta perheessämme ollut elää todennäköisesti viimeistä syksyään.....

 Otsikko tuli mieleeni tämän päiväisestä laulusta, jota töissä lasten kanssa laulelin:) Meidän kanalassa kanarouvat kasvattelevat uusia sulkia ja pitävät munimistaukoa...noin parin viikon ajan on kanat munineet vain harvakseltaan. Tänäänkin tuli viideltä kanalta vain 1 muna....kukahan sen niistä pyöräytti ;)

 Tämä kuva meidän tytöistä on alkukesältä, kun Hilman mammeli oli parturoinut ja Helmi oli vielä talviturkissaan. Tytöt ovat vielä ulkoaitauksessaan ja sisälle siirretään vasta, kun kylmä yllättää!

Almuska tuossa vieressäni jyrsii luuta ja on autuaan tietämätön, että mammelin voimavarat on aika vähissä. Monet anonyymit ovat kommentoineet tuota Alman muuttamis asiaa......Mitään päätöstä ei ole tehty ja jos Alma pois annetaan on koti oltava parempi kuin meidän. Rakastamme Almaa, mutta ihmisiä, jotka tarvitsevat meitä rakastamme vielä enemmän..........Uskon, että tässäkin asiassa tapahtuu niin kuin kaikille meille hyväksi on:)